Yksityisillä sairaankuljetusyrityksillä on etunaan joustavuus henkilökunnan käytössä sekä hyvä paikallistuntemus myös harvaan asutuilla alueilla. On huomioitava yksityisten yritysten tuoma lisäarvo terveyskeskusten päivittäistoiminnoille silloin, kun niiden henkilökunta päivystää hälytysten väliaikoina terveyskeskuksissa osallistuen normaaliin hoitotoimintaan valmiuden suomissa puitteissa. Ambulanssihenkilökunnan terveyskeskustyöskentely ei ole toisarvoista suhteessa hälytystehtävissä tarvittaviin valmiuksiin, vaan tukee niitä. Samoin hälytystehtävissä saadut valmiudet tukevat ensi- ja akuuttihoitoa terveyskeskuksissa. Myös turvapuhelinverkoston ylläpitäminen on tärkeä osa yksityisten yritysten palvelua ja tämäkin tukitoimenpide on nyt vaarantumassa.
Kaavailut uudessa terveydenhuoltolakiesityksessä johtavat siihen, että tulevaisuudessa ensihoitopalvelun kustannukset nousta voivat siten, että palveluja karsitaan sieltä, missä suoritteita tulee niukasti. Se koskettaisi kipeimmin alle 6000 - 8000 asukkaan kuntia ja alueita, joissa kokonaistehtävien määrä jää alle tuhannen vuodessa. Silloin valmiuskustannusten osuus asukasta kohti nousisi korkeaksi.
Isoilla väestövastuualueilla, joilla on vahva keskustaajama, reuna-alueiden palvelut näivettyvät samalla, kun keskustan palvelut tehostuvat. Vastuualueen palvelut keskittyvät tiheimmin asuttuun taajamaan ja 6000 - 8000 asukkaan kylät tai kaupunginosat jäävät herkästi ilman ambulanssia.
Liitto hyväksyy, että sairaanhoitopiirin tulee järjestää kattava ja tasapuolinen ensihoitopalvelu joko tuottamalla ne itse tai kilpailuttamalla kaikki palveluntuottajat. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että sairaanhoitopiirin ensisijaisena tehtävänä ei tule olemaan palvelun tuottaminen vaan nimenomaan sen järjestäminen kilpailutuksen kautta. Pääperiaatteenahan julkisissa hankinnoissa on avoimuus, tasapuolisuus, ehdokkaiden ja tarjoajien syrjimätön kohtelu sekä julkisuus. Kun hankintayksikkö tekee hankintoja, sen on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailumahdollisuudet. Koska julkisia hankintoja säädellään tarkoin lailla, julkisen hankinnan toteuttaminen noudattaa aina pääpiirteittäin samaa kaavaa ja on siten tae hyvän laadun ja oikean hintatason löytämiseksi. Tämän on potilaan, mutta myös yksittäisen veronmaksajan etu.
Pelastuslaitoskeskeistä sairaankuljetusta perustellaan usein mm. välittömällä lähtövalmiudella. Yksityinen palveluntuottaja on heti valmis järjestämään välittömän lähtövalmiuden, mikäli tilaajataho on valmis tällaisen palvelun tilaamaan. On aivan väärä käsitys, että yksityinen sektori jollakin tavoin vastustaisi välittömän valmiuden toteuttamista. Maaseudulla on usein sovittu virka-ajan ulkopuolisesta 15 minuutin lähtövalmiudesta. On kuitenkin muistettava, että käytännössä tämä tarkoittaa myös yksityisessä sairaankuljetuksessa niin välitöntä lähtöä kuin se käytännössä on mahdollista. Sopimuksissa kyse on siitä, minkä tason lähtövalmiudesta maksetaan ja mikä sen kokonaiskustannus kunnille on. Välitön lähtövalmius edellyttää kahden henkilön päivystämistä asemapaikalla ja vaaditun hoitovalmiuden täyttäminen riittävästi koulutetun henkilökunnan saatavuutta kaikkina vuorokauden aikoina. Yksityisellä sektorilla tämä vaatimus täyttyy ongelmitta.
Lisätietoja:
Teuvo Kontio, puheenjohtaja
Mikael Söderlund, toiminnanjohtaja
| 
